Olihan hujakka

Päivän ylin keittiönmittarista bongattu lämpötila oli +13c. Tuuli oli kuitenkin ikävä ja kylmä. Minä jo toiveikkaana puin aamulenkille kevyemmät vaatteet, mutta eipä olisi kannattanut. Alan olla jo aika kärsimätön tämän kevään suhteen.


Piti jo eilen kirjoittaa tuosta Suometar myrskystä, mutta enhän minä taas illalla jaksanut. Nytkin aivot ovat aika jumissa, mutta josko muutaman sanan saisi rustattua.
Mitään suuria tuhoja ei meillä tullut. Yksi laho mänty kaatui konkeloon ja kottikärryt lensivät pari metriä kaataen mennessään haravat. Sähköt räpsyivät pari kertaa, mutta eivät olleet kunnolla pois missään vaiheessa. Sen verran kuitenkin rämisi että lapsi ei pystynyt nukkumaan terassilla. Valokate paukkui ja minä pelkäsin että terassilla lentäisi jotain tavaraa vaunuihin. Tyyräsin siis tytön parvekkeelle nukkumaan. Oli suojaisampi, vähemmän meluinen ja vähemmän irtotavaraa. Jossain kohtaa kuuntelin jo että katto lähtee lentoon, mutta sitte taisi vaan tipahtaa joku oksa. Tuonne peltojen keskelle ei uakallettu lähteä kävelylle.

Sen verran uskalias kuitenkin olin laitoin vielä pyykitkin ulos kuivumaan. Ja nopeasti kuivuivatkin! Piti vaan kiilata pyykkiteline kahden tuolin avulla terassin nurkkaan. Olin kyllä vähän huolissani näenkö pyykkejäni enää koskaan, mutta hyvin pysyi teline pystyssä.

Yritin jotain keksiä millä saisi tuulen kuvattua ja muutama ihan hyvä otos tuli. Oin myös joitain videoita, mutta rajuimmista puuskista en saanut kuvaa.